Etivisu

Suomen maahockeyn ystävät ry on vuonna 2014 rekisteröity yhdistys, jonka tavoitteena on yhdistää lajista kiinnostuneet ihmiset sekä tarjota tietoa kyseisestä lajista, joka on yksi mailman laajimmalle levinnyt palloilulaji.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii kaudella 1.1.2016-31.12.2016 Martti Ilmarinen, varapuheenjohtajana toimii Helena Ilmarinen ja sihteerinä Liisa Karmala. Tavoitat Martin puhelimitse arkisin kello 8-16 välisenä aikana numerosta +358 543456786. Helenan tavoitat puhelimitse arkisin kello 9-17 välisenä aikana numerosta +358 45678786543 ja Liisan arkisin kello 12-15 välisenä aikana numerosta +358 56787643. Kaikilla hallituksen jäsenillä on käytössä vastaaja. Jos tavoittelemasi henkilö ei ehdi puhelimeen, jätä viesti vastaajaan äänimerkin kuultuasi, niin hän palaa asiaan mahdollisimman pian! Tavoitat Suomen maahockeyn ystävät ry:n puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sihteerin myös sähköpostitse. Puheenjohtaja Martti Ilmarisen sähköpostiosoite on martti.ilmarinen@suomenhockeyliitto.fi . Varapuheenjohtaja Helena Ilmarisen sähköpostiosoite on helena.ilmarinen@suomenhockeyliitto.fi ja sihteeri Liisa Karmalan sähköpostiosoite on liisa.karmala@suomenhockeyliitto.fi .

Historia

Jo muinaisessa Egyptissä pelattiin mailapeliä, joka muistutti maahockeytä. Osa on sitä mieltä, että lajin historia juontaa juurensa pohjois-amerikkalaisten intiaanien pelaamaan shinny-nimiseen peliin. Laji sai nykymuotonsa Englannissa 1800-luvulla ja ensimmäiset lajin säännöt julkaistiin vuonna 1852. Olympialajina maahockey oli ensimmäisen kerran Lontoon olympialaisissa vuonna 1908. Pysyvänä olympialajina se on ollut vuodesta 1928 alkaen.

Intia johtaa mitalitilastoja, vaikkakin 1980-luvun lopusta alkaen lajin kärjessä ovat olleet eurooppalaiset. Lajin kärkimaita ovat Euroopassa Hollanti, Saksa, Englanti sekä Espanja. Euroopan ulkopuolisista maista kärjessä ovat nykyisin Australia, Uusi-Seelanti sekä Etelä-Korea miesten osalta ja Argentiina, USA sekä Australia naisten osalta.

Suomeen maahockey tuli vuonna 1915, mutta varsinaisesti maahockeyta alettiin harrastaa Suomessa suomalaisten alettua valmistautua vuoden 1952 olympialaisiin. Ensimmäiset maahockeyn Suomen mestaruuskisat pelattiin vuonna 1951. Seuroista Huovit-niminen seura on voittanut Suomen mestaruuksia kaikista eniten ja vuosina 1970-1982 sillä oli pitkä voittoputki seuran voitettua 13 mestaruutta peräkkäisinä vuosina. Naisten seuroista helsinkiläinen ABC-Team on voittanut eniten Suomen mestaruuksia.

Säännöt

Maahockeyta pelataan mailalla ja se on Pakistanin sekä Intian kansallispeli. Maahockeyn sääntökirja sisältää 22 kohtaa alakohtineen. Sääntökirjan ensimmäiset 14 kohtaa ovat peliä koskevia. Neljä seuraavaa kohtaa koskee erotuomareita ja neljä viimeistä pelikenttää sekä pelivälineitä.
Kenttäpelaajia on kymmenen ja kenttäpelaajien lisäksi joukkueeseen kuuluu muun joukkueen kanssa eri väriseen paitaan pukeutunut maalivahti. Palloa pelataan ainoastaan mailalla ja palloa käsitellään vain mailan suoralla puolella. Maalivahti saa käyttää kaikkia ruumiinosiaan pallon pelaamiseen ollessaan maaliringin sisällä. Maaliringin ulkopuolella myös maalivahti saa pelata palloa vain mailalla.

Maahockeylle ovat tyypillisiä samantapaiset vaihdot kuin jääkiekossa – pelaajat siis vaihdetaan ”lennossa” eli pelaajan saa vaihtaa milloin tahansa lukuunottamatta lyhyen kulman tilanteita. Kenttäpelaaja saa korvata maalivahdin, jos tämä loukkaantuu. Vaarallinen peli, kuten korkea pallo vastustajaa päin, on kiellettyä. Vaarallisena pelaamisena pidetään myös esimerkiksi maalivahdin potkaisemaa korkeaa palloa ja vastustajan lyömistä mailan avulla.

Maahockeyta varten on kehitetty juuri kyseistä lajia varten suunniteltu maila, jonka varren sekä pään mitat on määritelty tarkasti. Koukun pitää esimerkiksi olla mailan varren suhteen suorassa linjassa ja mailan pään pitää olla muodoltaan joko J:n mallinen tai U:n mallinen. Kaarevuutta mailassa saa olla enintään 25 millimetrin verran.

Pallon materiaalia ei ole määritelty, mutta sen painosta ja koosta on olemassa tarkat määräykset. Pallon tulee olla ympärysmitaltaan 224 millimetristä 235 millimetriin ja sen tulee painaa 156 grammasta 163 grammaan. Yleisin pallon materiaali on kiinteä muovi korkista tehdyllä ytimellä. Pallo muistuttaa suuresti haavipallon palloa.

Maalivahdille sallitaan käsisuojukset ja jalkasuojukset, mutta suojusten koosta on olemassa määräyksiä. Maalivahdin toisen käsisuojuksen tulee taata mailan kiinnipysyminen suojuksessa kaikissa tilanteissa. Maalivahdin käyttämät suojukset muistuttavat jääkiekkomaalivahdin käyttämiä suojuksia.

Sponsor 2016

netticasino24